Ohjeet luvitukseen

Lupahakemus

Lupaa maa-ainesten ottamiseen haetaan kirjallisesti kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta. Hakijan tulee olla alueen omistaja tai haltija, jolla on oikeus hyödyntää alueen maa-aineksia.

Lupahakemuksessa tulee esittää keskeiset tiedot hakijasta ja ottamistoiminnasta. Hakemuksen voi tehdä sähköisesti tai paperilla. Liitteinä tarvitaan ottamissuunnitelma, selvitys hakijan hallintaoikeudesta tai maanomistajan suostumus, kiinteistörekisteriote ja rekisterikartta.

Vesilupa ja YVA

Jos maa-ainesten ottaminen vaatii vesilain mukaisen luvan, hakija voi hankkia sen etukäteen. Kunnan lupaviranomainen tai ELY-keskus voi myös edellyttää vesiluvan hankkimista lupakäsittelyn aikana. Mikäli pohjavettä koskevat asiat on ratkaistava ensin aluehallintovirastossa, maa-ainesluvan käsittely lykätään vesilain mukaisen lupakäsittelyn ajaksi.

Maa-aineslupaa hakiessa lupasuunnitelmassa tulee huomioida vesilain ja -asetuksen vaatimukset. Sama lupasuunnitelma voi toimia sekä maa-ainesluvan että vesiluvan hakemuksessa.

Mikäli hanke edellyttää ympäristövaikutusten arviointimenettelyä (YVA), ottamissuunnitelmassa tulee selostaa, miten ympäristövaikutusten arviointi on otettu huomioon. YVA-selostus ja perusteltu päätelmä liitetään hakemukseen, eikä YVA-selostuksessa esitettyjä asioita tarvitse selvittää erikseen ottamissuunnitelmassa.

Maa-aines- ja ympäristöluvan yhteiskäsittely

Jos maa-ainesten ottamishankkeeseen liittyy kivenlouhintaa ja kivenmurskaamo, tarvitaan yleensä maa-ainesluvan lisäksi ympäristölupa. Näissä tapauksissa lupia käsitellään pääsääntöisesti yhdessä, ja lupaa voi hakea yhdellä hakemuksella.

Molempia lupia edellyttävissä hankkeissa yhteiskäsittelyä sovelletaan, jos hanke kohdistuu samalle toiminta-alueelle ja toiminta on samanaikaista. Tällöin lupahakemukset voidaan käsitellä yhdessä ja ratkaista samalla päätöksellä.

Erityisestä syystä maa-aines- ja ympäristölupa voidaan hakea erikseen. Tämä on mahdollista, jos lupien välillä ei ole ajallista tai toiminnallista yhteyttä, vaikka ne koskisivat samaa toiminta-aluetta.

Ajallinen yhteys voi puuttua esimerkiksi silloin, jos murskaustarve ilmenee vasta ottamisen yhteydessä tai haettava maa-aineslupa koskee aluetta, jossa on jo voimassa oleva ympäristölupa murskaukselle.

Maa-aines ja ympäristöluvan hakemisessa tarvittavat ohjeet ja lomakkeet löytyvät ympäristöhallinnon verkkopalvelusta.

Lupasuunnitelma

Lupasuunnitelman laadinnassa kannattaa käyttää apuna ympäristöministeriön julkaisua: Maa-ainesten ottaminen Opas ainesten kestävään käyttöön Ympäristöministeriön julkaisuja 2023:30.

Seuraava ohjeistus on suurimmalta osin edellä mainitusta oppaasta, mutta joiltain osin sovellettu Metsähallituksen omaan ohjeistukseen sopivaksi.

Suunnitelmassa tulee esittää tarvittavassa laajuudessa vallitsevat luonnonolosuhteet, ainesten määrä ja laatu sekä hankkeen vaikutukset ympäristöön ja luonnonolosuhteisiin.

Ottamisalueen sijainti, otettavan maa-aineksen määrä ja laatu sekä mahdollisen kaivannaisjätteen synty vaikuttavat ottosuunnitelman sisältövaatimuksiin.

Maa-aines- ja ympäristöluvan yhteiskäsittelyä haettaessa on esitettävä ottosuunnitelman lisäksi, myös ympäristönsuojeluasetuksen 2 luvun 3 §:ssä sekä Muraus-asetuksessa (800/2010) säädetyt asiat.

Muraus-asetuksen mukaan tulee esittää tiedot seuraavista:

Yleistä lupasuunnitelmasta

Ottamissuunnitelmassa kuvataan ottamisen lähtötilanne ja suunnitelma-alueen nykytila sekä selostetaan, miten ottaminen järjestetään. Suunnitelmassa esitetään ottamisen vaikutukset ympäristöön, vaikutusten arviointi ja toimenpiteet haitallisten vaikutusten vähentämiseksi. Keskeisiä osia ovat kartat ja leikkauspiirrokset.

Jos hanke edellyttää yhteiskäsittelylupaa, suunnitelma on kattavampi kuin pelkästään maa-ainesluvan edellyttämissä hankkeissa. Tällöin huomioidaan myös ympäristönsuojelulain ja Muraus-asetuksen vaatimukset, erityisesti melu- ja pölyhaittojen osalta.

Seuraavissa kappaleissa on esitetty ottamissuunnitelmissa yleensä käsitellyt asiat.

Suunnitelma-alueen kuvaus

Suunnitelma-alueen kuvauksessa ilmoitetaan tiedot alueeseen kuuluvista tiloista, rajanaapureista ja hakijan hallintaoikeudesta. Lisäksi esitetään tiedot alueen luonnonolosuhteista, maisemakuvasta, luonnon kauneusarvoista ja erikoisista luonnonesiintymistä. Tarvittaessa laaditaan erillinen luonto- ja maisemaselvitys, jonka keskeiset tulokset esitetään kuvauksessa.

Pohjavesiolosuhteet kuvataan ottamissuunnitelman selostuksessa ja suunnitelmakartoilla. Kuvaukset laaditaan aina soran ja hiekan ottamishankkeissa sekä soveltuvin osin kallion ja muiden maa-ainesten ottamishankkeissa.

Pohjavesiolosuhteista esitetään tarvittavassa laajuudessa seuraavat kohdat:

Lisäksi esitetään seuraavat tiedot:

Ottamistoiminta ja sen järjestäminen

Ottamissuunnitelmassa esitetään seuraavat tiedot:

Ryhmittely on:

Suunnitelmassa esitetään otettavan maa-aineksen pääasialliset käyttökohteet joko arvioituna prosenttiosuuksina tai sanallisesti kuvattuna. Käyttökohteita ovat esimerkiksi:

Ottamissuunnitelmasta tulee esittää tutkimukset ja selvitykset, joiden pohjalta laatu- ja määräarviot on laadittu. Tarvittaessa tulee myös kuvata erilaatuisten ainesten sijainti ja kerrospaksuudet ottamisalueella. Suunnitelmassa esitetään lisäksi arviot kaivannaisjätteen määrästä ja laadusta sekä sen hyödyntämisestä jälkihoidossa tai loppusijoituksesta.

Suunnitelmaselostuksessa tulee antaa tiedot käytettävistä työkoneista ja -laitteista, niiden tankkaus- ja huoltopaikoista sekä polttoaineiden varastointimääristä ja -paikoista.

Suunnitelmaselostusta täydennetään suunnitelmakartoilla, joissa esitetään jalostuslaitosten, kuten murskauslaitoksen, seulontapaikkojen, vesiseulontalaitoksen ja vaa’an toiminta-alueet sekä pintamaiden, ylijäämämassojen ja valmiiden tuotteiden varastointialueet. Näiden alueiden sijainnit on myös merkitty suunnitelmakartoille.

Ottamiseen liittyvän liikenteen järjestämisessä kuvataan liikenteen pääkulkusuunnat ja liikennemäärät, käytettävät tieyhteydet (yksityistiet ja yleiset tiet) sekä mahdollisesti rakennettavat uudet tieyhteydet tai liittymät. Tarvittaessa esitetään sopimukset ja luvat suunnitellun tiealueen maanomistajan ja liittymissä ELY-keskuksen kanssa. Lisäksi selvitetään mahdolliset käyttöoikeudet yksityisteihin ja kuvataan yleispiirteisesti ottamisalueen sisäisen liikenteen järjestäminen.

Ottamissuunnitelmassa kuvataan myös, miten ottamisalue merkitään maastossa ja millaisia toimenpiteitä toteutetaan ottamistoiminnan valvonnan edistämiseksi. Näihin toimenpiteisiin kuuluvat esimerkiksi korkeuskiintopisteiden, tasomerkintöjen, luiskausmallien sekä pohjaveden havaintoputkien asentaminen ja niiden sijainti. Lisäksi suunnitelmassa esitetään toimenpiteet, jotka edistävät alueen turvallisuutta ja ohjaavat asiattomien henkilöiden liikkumista.

Vaikutukset ympäristöön ja luonnonolosuhteisiin

Ottamishankkeella on sekä välittömiä että välillisiä vaikutuksia ympäristöön. Suunnitelmassa kuvataan, millaisia muutoksia ottamistoiminnan aikana ja sen jälkeen tapahtuu alueen lähi- ja kaukomaisemassa, mistä ilmansuunnista tarkasteltuna muutokset ovat merkittävimmät sekä miten näitä muutoksia pyritään vähentämään.

Melu- ja pölyvaikutusten leviämisen estämiseksi suunnitellut toimenpiteet sekä mahdollisen melun leviämismallin keskeiset tulokset esitetään suunnitelmassa. Murskausta ja kivenlouhintaa koskevat melu-, pöly- ja tärinäasiat käsitellään yhteiskäsittely- tai ympäristölupaharkinnan yhteydessä.

Ottamistoiminnan vaikutukset pohjaveden pinnan korkeuteen ja laatuun arvioidaan ottamisen aikana että sen päätyttyä. Arviointi voi perustua esimerkiksi aikaisempiin seurantatietoihin pohjaveden pinnankorkeudesta ja laadusta tai ottamisalueen pinta-alaan suhteessa pohjaveden muodostumisalueen pinta-alaan. Pintavesivaikutuksien arvioinnissa tarkastellaan ottamisen vaikutuksia niihin vesistöihin, joihin ottamisalueelta tulevat vedet johdetaan tai ne luonnostaan kulkeutuvat. Lisäksi rantavyöhykkeellä tulee selvittää ottamistoiminnan mahdolliset vaikutukset rantaluontoon ja -maisemaan.

Ympäristöriskien arviointi ja ympäristövaikutusten tarkkailu

Kun ottamistoiminnan vaikutukset ympäristöön ja luonnonolosuhteisiin on selvitetty, suunnitelmassa esitetään arvio toiminnan ympäristöriskeistä ja laaditaan suunnitelma ympäristövaikutusten tarkkailusta. Ottamissuunnitelmassa kuvataan, kuinka toiminnanharjoittaja seuraa ja tarkkailee toiminnan etenemistä ja vaikutuksia sekä kuinka tästä raportoidaan valvontaviranomaiselle.

Tarkkailu kohdistuu erityisesti soran ottamisalueilla pohjaveden pinnan korkeuteen ja laatuun sekä kallion ja soran ottamisalueilla melupäästöihin. Kallion ottamisalueilla tarkkaillaan toisinaan myös pölypäästöjä ja tärinää sekä pintaveden laatua, mikäli louhosalueen vesiä johdetaan vesistöihin. Pohjaveden tarkkailusuunnitelmassa esitetään havaintoputkien ja -kaivojen sekä muiden havaintopaikkojen sijainnit ja tekniset tiedot, joista pohjaveden korkeutta tai laatua tullaan seuraamaan.

Haitallisten ympäristövaikutusten vähentäminen sekä ottamisalueen jälkihoito ja -käyttö

Ottamissuunnitelmassa esitetään toimenpiteet haitallisten ympäristövaikutusten, kuten melun, pölyn ja tärinän, vähentämiseksi. Näihin toimenpiteisiin voivat kuulua esimerkiksi murskausasemien kuljettimien kotelointi, maa-aineksen kastelu ja suojavallien rakentaminen.

Suunnitelmassa voidaan myös tarkastella melua aiheuttavien toimintojen ajallisia rajoituksia, kuten ottamisen ja siihen liittyvän oheistoiminnan rajoittamista viikonloppuisin, iltaisin tai lintujen pesimäaikana kesällä..

Liikenteestä aiheutuvien melu- ja pölyhaittojen vähentämiseksi voidaan esittää toimia, kuten vähemmän häiriötä aiheuttavia kuljetusreittejä tai kulkureittien kastelua ja suojavallien rakentamista.

Suunnitelmassa tulisi kiinnittää huomiota myös tukitoiminta-alueen teknisiin ratkaisuihin ja ylläpitoon sekä työkoneiden ja -laitteiden sijoittamiseen ja huolelliseen käyttöön, joilla toimilla voidaan vähentää maaperän ja pohjaveden pilaantumisen riskiä.

Lisäksi suunnitelmassa esitetään myös, miten alueella oleva kasvillisuus huomioidaan ja mahdollisuuksien mukaan säilytetään ottamisen yhteydessä haitallisten maisemavaikutusten vähentämiseksi ja kasvuolosuhteiden parantamiseksi.

Onnettomuuksien estämiseksi tehtävistä toimenpiteistä esitetään suojausrakenteet ja -varusteet. Mahdollisia onnettomuuksia ottamistoiminnan yhteydessä ovat esimerkiksi polttoainevuodot, putoamis- ja sortumisonnettomuudet, liikenneonnettomuudet, ilkivalta, sähkö- sekä räjähdysonnettomuudet.

Ottamisalueen jälkihoidosta esitetään toimenpiteet ottamisalueen muotoilusta, siistimisestä ja kasvillisuuden palauttamisesta sekä mahdollisuuksien mukaan alueen myöhemmästä käytöstä.

Jälkihoitosuunnitelma ja maisemointi

Jälkihoidon tarkoituksena on vähentää ottamistoiminnan haitallisia vaikutuksia ympäristöön ja pohjaveteen, sopeuttaa ottamisalue ympäröivään luontoon ja maisemaan sekä edistää ottamisalueen turvallisuutta ja jälkikäyttömahdollisuuksia. Jälkihoito toteutetaan joko vaiheittain ottamisen aikana tai viimeistään sen päätyttyä. Toimenpiteet tulee esittää ottamissuunnitelmassa riittävän yksityiskohtaisesti.

Jälkihoito käsittää yleensä seuraavat toimet:

Jos ottamisen seurauksena on syntynyt luontoarvoja, kuten törmäpääskyjen pesätörmiä tai paahdeympäristöjä, niiden säilymisestä on huolehdittava.

Soran ja kalliokiviaineksen ottamisalueilla rinteet loivennetaan 1:3 tai loivemmiksi, ja rinteiden ylä- ja alaosat pyöristetään. Maiseman elävöittämiseksi rinteiden kaltevuutta kannattaa vaihdella eri osissa aluetta. Rinteiden muotoiluun vaikuttavat ottamisalueen ympäristö, rinteen korkeus, viettosuunta, alueen jälkikäyttö ja maa-aineksen laatu.

Ottamisalueen pohjalle voidaan lisätä korkeusvaihteluja muodostamalla kumpareita ja harjanteita, hyödyntäen isoja kiviä ja lohkareita. Pohjavesialueilla näitä ei kuitenkaan tule käyttää suojakerroksessa, sillä ne eivät suojaa pohjavettä haitta-aineilta. Pohjan muotoiluun voidaan käyttää alueella olevia ylijäämämaita kaivannaisjätesuunnitelman mukaisesti.

Raskaat työkoneet ja painavat varastokasat tiivistävät usein maaperän, mikä tekee entisistä tienpohjista ja varastokasojen pohjista huonoja kasvualustoja. Tiivis maaperä läpäisee vettä huonosti, mikä vähentää pohjaveden muodostumista. Näiden alueiden maanpinta tulee rikkoa ja muokata ennen pintamateriaalin levittämistä, jotta kasvillisuus voi juurtua paremmin.

Ottamisalue tai sen osa voidaan metsittää istuttamalla, kylvämällä tai jättämällä uudistumaan luontaisesti. Puulajit valitaan luontaisen kasvupaikan mukaisesti, käyttäen alueelle soveltuvia kotimaisia puulajeja maaperän ja alueen tulevan käyttötarkoituksen mukaan.

Jälkihoidon ja kunnostuksen yhteydessä voidaan tietoisesti luoda luontoarvoja, mikä parantaa harvinaisten ja uhanalaisten eliölajien tilannetta. Luontoarvojen huomioiminen ottamistoiminnassa ei yleensä lisää kustannuksia, ja monissa tapauksissa kustannukset voivat jopa olla alhaisemmat.

Luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi ottamissuunnitelmaan sisältyvää jälkihoitosuunnitelmaa voidaan tarvittaessa tarkentaa luvan haltijan ja valvontaviranomaisen yhteisellä sopimuksella. Metsähallituksen vuokraamilla kohteilla tähän tarvitaan myös maanomistajan hyväksyntä.

Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma

Ottamistoiminnassa syntyvästä kaivannaisjätteestä on esitettävä jätehuoltosuunnitelma. Suunnitelman laadintaa varten on sähköinen lomake ympäristöhallinnon verkkosivuilla. Lomake tai sitä vastaavat tiedot lisätään osaksi maa-ainesten ottamissuunnitelmaa.

Maa-ainesten ottamisen yhteydessä syntyviä kaivannaisjätteitä ovat esimerkiksi ottamisalueiden pintamaat, sivukivet, selkeytys- ja vesiseulonta-altaiden lietteet sekä kivituhka. Koneiden huollossa tai ottamisalueella muun toiminnan yhteydessä syntyvät yhdyskuntajätteet eivät kuulu kaivannaisjätteisiin.

Kaivannaisjätteet ovat yleensä pilaantumattomia ja pysyviä maa-aineksia, joita voidaan usein käyttää ottamisalueiden jälkihoidossa tai hyödyntää ja jalostaa muualla kiviainestuotannossa ja erilaisissa rakennushankkeissa.

Jos kaivannaisjätteitä ei voida hyödyntää ja ne täytyy varastoida sekä sijoittaa ottamisalueelle, jätehuoltosuunnitelman tulee sisältää tiedot kaivannaisjätteen käsittelypaikasta eli jätealueesta. Jätealue ei vaadi erillistä ympäristölupaa, jos kyseessä on maa-ainesten ottamisen yhteydessä syntyvä pilaantumaton maa-aines tai pysyvä kaivannaisjäte.

Ottamissuunnitelman kartat ja leikkauspiirrokset

Ottamissuunnitelmaan tulee liittää suunnitelmakartat ja leikkauspiirrokset, jotka kuvaavat ottamisalueen nykytilanteen, tulevan lopputilanteen sekä ottamistoiminnan etenemisen ja mahdollisen vaiheistuksen. Suunnitelmaa voi täydentää ilmakuvilla, korkeusmalleilla ja valokuvilla. Karttojen tulee havainnollistaa ottamistoiminnan järjestämistä sekä alueen tulevaa lopputilannetta. Karttojen on oltava selkeitä ja niiden tietojen tulee olla sidottu valtakunnalliseen korkeusjärjestelmään (N2000) sekä valtakunnalliseen koordinaattijärjestelmään (EUREF-FIN). Jos esitettäviä tietoja on paljon, tulee ne jakaa erillisille teemakartoille.

Ottamissuunnitelma sisältää yleensä seuraavat kartat: